SUOMALAISELLA KANANMUNALLA ON PIENI YMPÄRISTÖJALANJÄLKI
Luonnonvarakeskus toteutti 2021 tutkimuksen suomalaisen kananmunan ympäristövaikutuksista.
Tutkimuksessa arvioitiin elinkaarimenetelmällä ympäristövaikutus, joka koostuu kolmesta osasta: hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus, rehevöittävä vaikutus ja vesiniukkuusvaikutus eli vesijalanjälki. Suomalaisen kananmunan ympäristövaikutusta selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa ja tutkimus vahvisti suomalaisen kananmunan asemaa vastuullisena ja monikäyttöisenä elintarvikkeena entisestään. Monipuolisen ravintosisältönsä ansiosta kananmunan suosio on kasvanut viime vuosina.
DAVA Foods Finland oli yksi tutkimuksen rahoittajista ja koordinoijana toimi Suomen Siipikarjaliitto. ”Meille on tärkeää saada perusteellista tietoa kananmunan ympäristövaikutuksista, jotta voimme kehittää toimintaamme entistäkin vastuullisemmaksi. Tulokset näyttävät, että kananmuna on jo nyt erittäin hyvä vaihtoehto ja tulemme mielellämme kertomaan tätä positiivista viestiä Kultamuna-brändin avulla,” kertoo DAVA Foods Finlandin toimitusjohtaja Juha-Petri Jokinen.
Ilmastovaikutus on yksi eläinperäisten elintarvikkeiden alhaisimmista
Suomalaisen kananmunan ilmastovaikutus on keskimäärin vain 1,67 kg CO2-ekv/kg kananmunia. Ilmastovaikutuksesta 57 % syntyy rehusta, 17 % tilojen energiasta ja muista toiminnoista, 7 % lannan käsittelystä ja 10 % nuorikkokasvatuksesta.
Ilmastovaikutus on kokonaisuutena hyvin alhainen, mutta eri tuotantomuotojen arvot poikkeavat hiukan toisistaan. Tärkeimpiä syitä eroihin ovat rehunkulutuksen suurempi määrä lattiatuotannossa ja luomuviljojen alhaisempi satotaso. Virikehäkkimunien ilmastovaikutus on 1,55 kg CO2-ekv/kg, lattiakanalan eli vapaan kanan munien 1,75 kg CO2-ekv/kg ja luomumunien 2,14 kg CO2-ekv/kg.
Rehevöittävästä vaikutuksesta puolet aiheutuu rehusta
Kananmunien tuotannon rehevöittävä vaikutus on keskimäärin 3,4 gPO4-ekv/kg. Sisävesialueen rehevöityminen on keskimäärin 0,54 g P-ekv/kg kananmunia ja merialueen rehevöityminen keskimäärin
7,9 g N-ekv/kg kananmunia. Rehun osa vaikutuksesta rehevöitymiseen on suurin ja siksi nämäkin arvot vaihtelevat tuotantomuodoittain.
Luomumunilla alempi vesijalanjälki
Kananmunien vesijalanjälki on keskimäärin 0,38 m3-ekv/kg. Vesiniukkuusvaikutus eli vesijalanjälki laskettiin AWARE-menetelmällä, joka huomioi käytetyn veden lisäksi sen alkuperän ja käyttöalueen. Luomumunien vesijalanjälki on muita tuotantomuotoja alhaisempi johtuen vähäisestä kivennäislannoitteiden käytöstä.
Tutkimuksen tiedot perustuvat alkuvuonna 2021 alan toimijoilta kerättyihin tietoihin. Tutkimus mahdollistaa myös vertailun muihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin kala- ja lihatuotteista. Tulokset ovat myös kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Alkuperäinen tiedote tutkimuksesta löytyy täältä: Tutkimus vahvisti kananmunan pienen ympäristöjalanjäljen - ePressi
Huom. Lukuja on päivitetty Luken myöhempien tarkennusten mukaisesti.